Seura keskittyy avanto- ja avovesiuintiin!

Seura keskittyy avanto- ja avovesiuintiin!

Rovaniemen halleissa tila on kortilla, joten seura uudistuu ja keskittyy jatkossa avanto- ja avovesiuintiin.

Tämä antaa mahdollisuuden selvästi joustavampiin treeniaikoihin ja myös helpottaa kulkemista, koska harjoituksia voi nyt järjestää ympäri kaupunkia. Omalta osaltamme helpotamme näin myös Ounasvaaran liikenneruuhkia.

Kilpauimarit toimivat etujoukkona ja siirtyivät tänään treenaamaan Santasportin kylmäaltaaseen. Neuvottelut allasvuoroista ovat loppusuoralla ja uskomme että muutkin ryhmät suhtautuvat muutokseen yhtä avoimesti.

Ryhmät ehtivät vielä mukaan avantouintikauteen ja tilanpuutekin helpottaa heti kun (enimmät) jäät ovat lähteneet. Seurassa toimii myös aktiivisia hengenpelastusryhmiä, joten turvallisuus on taattu ihan omasta takaa.

Hengenpelastuskilpailut

Hengenpelastuskilpailut

Vesiliikuntakerhon ja Junior Life Savereiden jäseniä lähtee 25.3 järjestettäviin hengenpelastuksen SM-kilpailuihin Turkuun. Tässä esitellään lajit mitä ohjelma pitää sisällään.

Yksilölajit

  1. 50m Nukenkuljetus (osallistumme)
  2. 100m Pelastusuinti
  3. 100m Nukenkuljetus räpylöillä
  4. Hengenpelastajan testiuinti (osallistumme)
  5. Köydenheitto (osallistumme)

Joukkuelajit

  1. 4x50m Sekaviesti (osallistumme)
  2. 4x25m Nukenkuljetusviesti (osallistumme)
  3. SERC eli simuloitu hätätilanne (osallistumme)

Yksilölajit

  1. 50m Manikin Carry (nuken kuljetus):  Kilpailija ui 25m vapaauintia ja sukeltaa nuken pohjasta. Sen jälkeen kilpailija kuljettaa nuken päätyyn.

 

2. 100m Rescue Medley (pelastusuinti):  Kilpailija ui 50m vapaauintia käännökseen, sukeltaa käännöksen jälkeen seinästä 17,5 m nuken luokse. Kilpailija tulee pintaan 5 m sisällä nostosta ja kuljettaa nuken maaliin.

 

3. 100m Manikin Tow with Fins (nuken kuljetus räpylöillä): Kilpailija ui torpedon ja räpylöiden kanssa vapaauintia 50 m. Päätyssä kilpailija ottaa nuken torpedoon (avustaja kannattelee pinnalla) ja kuljettaa sitä 50 metriä.

 

4. Hengenpelastajan/uinninvalvojan testiuinti: 

1. Pelastushyppy
2. 25 metrin pelastusuinti (katse pelastettavaan)
3. 10 metrin sukellus
4. 15 metrin uinti (vapaavalintainen tyyli)
5. Kosketus altaan päätyyn, josta sukeltamalla 2 rengasta + nukke
6. 50 metrin nuken kuljetus

 

5. Line Throw (köydenheitto): Kilpailija yrittää mahdollisimman nopeasti saada pelastettua ”uhrin” vedestä köyden avulla.

 

Joukkuelajit

1. 4x50m Medley Relay (pelastusviesti)

1. osuuden viejä ui ilman räpylöitä 50 m
2. osuuden viejä ui 50 m räpylöillä
3. osuuden viejä vetää patukkaa perässään ilman räpylöitä
4. osuuden uimari ottaa patukan vedettäväkseen vedessä. Hänellä on räpylät jalassa. Kolmannen
osuuden uimari tarttuu patukan päähän. 4. osuuden uimari vetää 50 m 3. osuuden uimaria, joka saa
auttaa jalkapotkuin.

 

2. 4x25m Manikin Relay (nukenkuljetusviesti): 50m altaassa jokainen kilpailija kuljettaa nukkea 25m. Kaksi vaihtoa tapahtuu siis keskellä allasta.

 

4. SERC eli simuloitu hätätilanne: Altaalla tms. paikassa on kilpailun johtajan ja järjestäjän ennakkoon suunnittelema määrä ”uhreja” (2-10 kpl), jotka vaativat erilaisia pelastus- ja ensiapu menetelmiä. Joukkue (4 henkilöä) saapuu tilanteeseen ja toimii parhaan kykynsä mukaan pelastaen ja auttaen uhreja 2 min aikarajan puitteissa.

 

Kohti toimivaa tiimiä

Kohti toimivaa tiimiä

Kohti toimivaa tiimiä

13321093_10207689601411235_1121893164_oRovaniemen Uimaseuran uimaopetustoiminta alkoi syksyllä 2014. Uimaopetustiimiin kuului kahdeksan uimaopettajaa, joista kolmella oli kokemusta uimaopetuksesta ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) koulutus. Viidellä uimaopettajalla ei ollut mitään kokemusta uinnin opettamisesta.

Päätin samalla, että voisin tehdä opinnäytetyöni Lapin ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajan (AMK) tutkintooni samalla aiheesta. Kehittämisprojektina se sopi juuri hyvin opintoihini, ja RoiUS:n hallitus otti asian innolla vastaan. Uimaopettajatkin olivat innolla mukana alusta asti.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda Rovaniemen Uimaseuralle toimiva uimaopetustiimi, joka tutkivan oppimisen avulla pyrkii jatkuvasti uudistamaan ja kehittämään toimintaa. Tiimin jäsenet olisivat innostuneita kehittämään itseään, tiimiään ja uimakoulutoimintaa. Heiltä löytyisi itsereflektointi-, sosiaalisia- ja ryhmätyöskentelytaitoja.

Opinnäytetyö on tehty niin, että se voidaan toteuttaa missä tahansa muussa seurassa aiheita soveltaen. Tarkoituksena olikin myös tarjota urheiluseuroille erilainen tapa kouluttaa omia työntekijöitään. Nykyajan jatkuvan kehittymisen kulttuurissa seurojenkin täytyy löytää tapa, jolla toiminta saadaan kehittymään.

13296345_10207689598851171_475504339_nMuuttuva työelämä vaatii työntekijöiltä erilaisia taitoja kuin aikaisemmin. Oppiminen on muuttunut opettajalähtöisestä oppimisesta oppilaslähtöiseen oppimiseen. Opettaja ei olekaan enää keskipisteessä antamassa oppijoille valmiiksi pureskeltuja tietoja. Oppilaslähtöisessä oppimisessa oppilas itse on vastuussa omasta oppimisestaan ja pyrkii vastaamaan työelämälähtöisiin oppimistehtäviin. Opettajan rooli on siirtynyt mentorin rooliksi, jossa mentorin tehtävänä on mahdollistaa oppiminen ja ohjata sitä oikeaan suuntaan.

Päätavoitteena oli opettaa uimaopettajille työn kannalta tärkeitä metataitoja. Näihin kuuluvat sosiaaliset taidot, itsereflektointitaidot, elinikäisen oppimisen filosofian sisäistäminen ja ryhmätyötaidot. Näiden taitojen lisäksi tarkoituksena oli opettaa myös substanssiosaamista ja kehittää itse uimakoulutoimintaa. Substanssiosaamisella tarkoitetaan tässä lajitaitoja.

Opetustapana käytettiin tutkivaa oppimista ja yhteistoiminnallista oppimista. Tiimityöskentelyssä sovellettiin tavoitteiden pohjalta Problem Based Learningiä eli ongelmalähtöistä oppimista. Ongelmalähtöistä oppimista on hyödynnetty yli 20 vuotta erityisesti lääketieteellisissä opinnoissa. Ongelmalähtöisessä oppimisessa oppiminen on työelämälähtöistä. Tämän takia se sopi hyvin opetustavaksi tähän opinnäytetyöhön. Uimaopettajat työskentelivät samaan aikaan seuran uimaopettajina. Työelämä oli siis läsnä koko ajan.

Seura oli vasta perustettu, eikä sillä siten ollut aikaisempaa kokemusta uimakoulutoiminnasta. Tämä mahdollisti uusien toimintatapojen juurruttamisen helpommin. Se myös helpotti huomattavasti toiminnan kehittämistä, kun ei ollut vanhoja toimintatapoja muutettavana, vaan loimme suoraan uutta.

Board Meeting Picture

Kiitokset Rovaniemen Uimaseuran hallitukselle sujuvasta yhteistyöstä opinnäytetyön kanssa. Tärkein tekijä opinnäytetyön mahdollistumisessa on avoin halu kehittyä. Tätä halua on löytynyt RoiUS:n hallituksesta.

Erityiskiitokset koulutettaville uimaopettajille, jotka mahdollistivat opinnäytetyön. Hienointa kokemuksessa oli nuorten positiivinen ja innostunut asenne uimaopetusta kohtaan, joka kasvoi opinnäytetyön edetessä. Oli etuoikeutettua päästä toimimaan näin hienon porukan kanssa. Muistakaa kehittyä jatkossakin!

PS. Kaikille kiinnostuneille tiedoksi, että opinnäytetyön voi lukea Theseuksesta.

Wiljam Leinonen
RoiUS vesiliikuntavastaava
Liikunnanohjaaja AMK

Jaakosta erityisuinnin opettaja

Jaakosta erityisuinnin opettaja

Seuran koulutusprojekti jatkuu: Jaakko Hyvärinen kävi toukokuussa Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton kahden viikonlopun pituisen erityisuimaopettajakurssin Oulussa. Meille on aikaisemmin tullut jonkin verran kyselyitä erityisuinnista, ja nyt pystymme vastaamaan siihenkin. Jaakko kertoo itse enemmän kurssista:

Osallistuin toukokuussa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton järjestämälle erityisuimaopettajakoulutukseen. Koulutus kesti kaksi viikonloppua sisältäen sekä teoriaa että käytäntöä niin kurssilaisten kesken kuin demo-uimareiden kanssa.

Koulutuksen aikana nousi esiin paljon uusia asioita niin teoriaosuudesta kuin käytännön harjoitteista. Käytännön osuudessa ei kuitenkaan saatu paljon valmiita ohjeita, mikä palveli mielestäni oppimista oikein hyvin. Lisäksi saimme itse pohtia ja soveltaa vanhoja tietoja sekä opin paljon myös uutta asiaa käytännön harjoitusten kautta.

Käytännön osuuksissa keskityttiin mm. vedessä tehtäviin hengitysharjoituksiin sekä erilaisiin tapoihin avustaa uimaria ja niiden sovelluksiin. Uimarin avustamisessa on hyvä hyödyntää veden virtausta ja pyörteitä tarvittaessa sekä käyttämään näitä apuna. Erityisuinnissa tulisi huomioida erilaiset oppijat ja mahdolliset erityistarpeet. Erityisuinnissa huomio kiinnittyy uimarin yksilölliseen toimintakykyyn vedessä, uimarin lähtötasoon sekä vesiturvallisuuteen. Erityisuinnin tavoitteena onkin, että jokainen uimari löytäisi itselleen parhaiten soveltuvan tavan liikkua vedessä sekä mahdollisuuksien mukaan opetella eri uintilajeja.

Vesi tarjoaa ominaisuuksiensa ansiosta monipuolisen ja virikkeellisen harjoitteluympäristön. Vesi myös mahdollistaa monelle sellaisia liikkeitä ja toimintoja, jotka voivat olla kuivalla maalla haasteellisia suorittaa. Varsinaisten uintiliikkeiden harjoittelu on motorisesti vaativaa, koska se edellyttää liikkeiden rytmitystä ja eri lihasryhmien toiminnan yhteensovittamista tarkoituksenmukaisesti. Uinnin eri vaiheiden harjoitteleminen parantaa tuntemusta oman kehon asennosta ja liikkeistä, sillä uinti asennoissa uimari ei näe kehoaan, vaan joutuu hahmottamaan sekä kontrolloimaan liikkeitään ilman näköaistia. Uinti vaatii myös koordinaatiokykyä, keskittymistä sekä vedessä liikkuminen kehittää myös tasapainoa.

Kokonaisuudessaan koulutus oli antoisa tarjotessaan hieman erilaisen näkökulman uinninopetukseen sekä toteutukseen, toki eri menetelmien tarkoituksenmukaisuuteen ja toteutukseen tulee harjaantua. Erityisuinnin toteuttaminen vaatii siis tietoa ja taitoa, mutta niiden ei tule antaa muodostua esteeksi sen toteuttamiselle. Parhaat ja toimivimmat tavat löytyvät kokeilemalla.

Jaakko Hyvärinen

Kevätkauden päättäjäiset 2016

Kevätkauden päättäjäiset 2016

Kevätkauden päättäjäiset 2016

Sunnuntaina 22.5 seuramme kokoontui Vesihiiteen viettämään iltaa vesiliikunnan merkeissä. Edellisellä viikolla oli uimakoulujen päätöstilaisuus ja nyt kokosimme yhteen oli kilpa- ja tekniikkaryhmät sekä vesiliikuntakerhon. Ohjelmassa oli aluksi huomionosoituksia ja tunnustuksia kuluneelta kaudelta, vesipalloa, uintikilpailut ja lopuksi hengenpelastusviesti. Uimareita ja vanhempia oli paikalla altaan ja katsomon täydeltä.

Kevätpäättäjäiset2016

  

Tunnustuksia kuluneelta kaudelta

Vuoden valmentaja

WiljamMeillä on ollut talven aikana puhetta, että on syytä huomioida myös valmentajia heidän työstään uimareiden ja seuran hyväksi. Valinta oli helppo ja yksimielinen: Wiljam Leinonen nimettiin vuoden valmentajaksi työstään vesiliikuntakerhon, uimakoulujen ja samalla myös seuran hyväksi. Meillä on seurassa periaatteena, että yhteisten pelisääntöjen puitteissa valmentajilla on vapaus luoda omannäköisensä toimintamallit. Tämä vapaus antaa tilaa luovuudelle, oma-aloitteisuudelle ja uuden luomiselle ja on myös osoittautunut suureksi motivaation lähteeksi.

Wiljam aloitti vesiliikuntakerhon toiminnan täysin tyhjästä 1,5 vuotta sitten, ja onnistui vakiinnuttamaan toiminnan tarjoamalla lapsille mielekkään ja monipuolisen harrastuksen. Samalla Wiljam on kouluttanut Vesiliikuntakerhoon kaksi uutta valmentajaa, Aada Ketolan ja Riikka Putkivaaran. Wiljam on myös vaikuttanut vahvasti uimakoulujen organisoinnissa; muiden uimaopettajien kanssa se on tärkeä osa seuran kokonaisuutta.

SUH:n uimataitomerkit

Uimataitoviikolla Vesiliikuntakerho testasi taitojaan ja sen perusteella Wiljam jakoi omalle ryhmälleen uimataitomerkkejä. Osa sai myös uimakandidaattimerkin.

Uimaliiton luokkamitalit

Uimaliitto on tarkoittanut mitalit uimareiden tavoitteelliseen kannustamiseen ja palkitsemiseen. Me jaamme niitä ensimmäistä kertaa ja tarkoitus on jatkaa sitä ensi vuoden keväänä. Uimaliitto on määrittänyt mitaleille yhteiset aikarajat ja myönsimme ne uimareille kauden parhaan suorituksen perusteella. Tulevaisuudessa mitalit osoittavat uimareille myös konkreettisesti kuinka tulokset ovat parantuneet – matka rautaisesta kultaiseen on pitkä mutta antoisa.

Tänä vuonna kultaisen ansaitsivat Ada Niskala ja Jenni Niskanen. Hyppäys hopeasta kultaiseen tapahtui tämän kauden aikana, ja se on tulosta säännöllisestä, ahkerasta, motivoituneesta ja tuloksekkaasta harjoittelusta. Adan ja Jennin kohdalla koko vuoden läsnäoloprosentti treeneissä on 98% ja tekemisen taso samaa luokkaa, joten mitalit on täysin ansaittu!

Uinnissa ei ole oikotietä hyviin tuloksiin. Sen takia pyrimme ilmapiiriin ja harjoitteluolosuhteisiin jotka antavat mahdollisuuden kehittyä pitkäjänteisesti. Nuorempia uimareita varmasti ilahduttaa tieto, että kirkkaimpaan mitaliin on mahdollisuus kaikilla jotka haluavat sitä tosissaan tavoitella.

Luokkamitalit kaudelta 2015-2016

KultaKulta

  • Ada Niskala
  • Jenni Niskanen

HopeaHopea

  • Iida Kunnari
  • Karita Juntunen
  • Kristiina Ruotsalainen

PronssiPronssi

  • Almiina Ketola
  • Iida Saraniemi
  • Liina Rajaniemi
  • Aada Tapio

RautaRauta

  • Eliel Ketola
  • Emilia Juutilainen
  • Alex Kortesalmi
  • Anna Kortesalmi
  • Aatu Kunnari
  • Unna Teppo
  • Lotta Vedenjuoksu
  • Emilia Kivijärvi

luokkamitalit

 

 

Vesiliikuntakilpailut

Vesipallo

Halusimme päättäjäisistä liikunnallisesti hyvin aktiiviset, joten mitalien ja muiden huomionosoitusten jälkeen vuorossa oli vesipalloa. Teimme kaikista seuran uimareista sekaryhmiä, mukana oli myös uimarien vanhempia. Joukkueet pelasivat 5-10 minuutin eriä kaikki kaikkia vastaan-periaatteella. Reilun puolen tunnin sisään mahtui siis kiitettävä määrä pelejä! Joukkueiden siirto kentältä toiselle sujui hyvin ja peleissä säilyi hyvä tempo.

Vesipalloa

 

Uintikilpailut

Vesipallon jälkeen vuorossa oli lajin vaihto. Uimarit kokoontuivat syvään päähän startteja varten; seuraavana ohjelmanumerona oli 25m perhosta, selkää, rintaa ja vapaauintia sekä lopuksi 100m sekauinti (kaikki em. lajit peräkkäin). Vesipallo painoi jo jäsenissä, mutta niin vain kaikki lajit tulivat maaliin asti. Kunniamaininta masters-sarjalle, eli Nikolle, Jarkolle, Leolle, KirsilleTuulialle, Yohille ja Jarmolle! Vanhemmilta tuli starttien  – varsinkin sekarin – jälkeen kommentteja että arvostavat nyt vielä enemmän uimareitaan. Lajina uinti on sellainen että se vaatii maksimaalisen suorituksen alusta loppuun ja suorituksena se on lajista riippuen rankka tai hyvin rankka.

Tulokset

Uintikisa

 

Hengenpelastusviesti

Vesipallon ja viiden kilpauintistartin jälkeen vuorossa oli viimeinen laji. Viestejä oli kaksi ja molemmissa matka oli 4x25m: ensimmäisessä viestissä 1. osuus oli vapaauintia, 2. osuus räpylöillä uiden tai sukeltaen, 3. osuutena lötköpötkön hinaamista ja viimeisenä uhrin vetäminen maaliin. Toinen viesti oli yksinkertainen: jokainen veti vuorollaan uhria 25m matkan.

Hengenpelastusviesti

 

Lopuksi

Tapahtuma onnistui hyvin järjestelyiden ja varsinkin lasten viihtyvyyden puolesta. Seura kiittää Adaa, Aadaa, Caritaa, Dorista, Hannelea, Iidaa, Jenniä, Pauliinaa, Ritaa, Saria, Tomia ja Wiljamia illan järjestelyihin osallistumisesta. Kiitos kuuluu myös kaikille osallistujille joita olikin kiitettävästi kaikista ryhmistä!

Seuran toinen toimintavuosi on kohtapuoliin saatu päätökseen ja tässä onkin hyvä todeta, että toiminta on löytänyt omat vakiintuneet uomansa. Samalla seuran jäsenmäärä on kasvanut 170 uimarijäseneen – olemme erityisen tyytyväisiä siihen että olemme pystyneet organisoimaan toiminnan hyvin nuorimmasta vanhimpaan.

Kilpauimarit jatkavat treenejä vielä kesäkuussa ja meillä on kahdet kilpailutkin: Anna, Alex ja Aatu lähtevät Rolloihin Tampereelle ja Ada ja Jenni Grand Prix Challengeen Jyväskylään. Uusi uintikausi alkaa täydellä teholla elokuun lopussa ja tämä onkin hyvä hetki todeta että

Kiitos kaikille kuluneesta kaudesta ja hyvää kesää!

 

Tomi Karppinen
Puheenjohtaja

 

Kevätkauden päättäjäiset 2016

Uusia uimaopettajia

Uusia uimaopettajia

Rovaniemen Uimaseuralle on erittäin tärkeää, että meillä on koulutettuja ohjaajia jokaisella tasolla. Panostamme joka vuosi ohjaajien koulutukseen, ja huhtikuussa Jaakon, Pauliinan, Sarin ja Wiljamin uimakoulutiimin vahvistukseksi valmistui kaksi uunituoretta uimaopettajaa: Aada Ketola ja Riikka Putkivaara. Ennen koulutukseen valitsemista haluamme nähdä, että ehdokkaat ovat mm. luotettavia, opettamisesta kiinnostuneita ja oma-aloitteisia. Siksipä ensimmäinen askel ohjaajapolulla onkin apuopettajana toimiminen varsinaisen uimaopettajan apuna. Samalla sekä apuope että seura näkevät onko tehtävä sellainen että se kiinnostaa myös jatkossa ja kannattaako seuran satsata koulutukseen. Aada ja Riikka läpäisivät tämän testin kirkkaasti, joten pystyimme lähettämään heidät hyvillä mielin koulutettaviksi. Antaapa heidän kertoa itse kokemuksistaan:

kurssillaHelmikuussa kaksi seuramme apuopettajaa – Riikka ja Aada – lähtivät Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton kolme viikonloppua kestävälle uimaopettajakurssille Ouluun. Kurssi sisälsi oppeja niin uimaopetuksesta, vesipelastuksesta kuin ensiaputaidoistakin. Ensimmäisella kerralla helmikuun lopussa aiheina oli uinti- ja pelastustekniikat ensin teoriassa ja sitten käytännössä altaassa. Tieto hallin turvallisuus, hälytysjärjestelmät sekä viranomaismääräykset ovat myös uimaopettajan tietotaitoa. Sen jälkeen käytiin teoriassa läpi uinnin mekaniikkaa; molemmilta löytyy yli kuuden vuoden kokemus kilpauinnista, joten nämä asiat olivat tuttuja. Aiheena oli myös erilaiset opetustyylit, kuten esimerkiksi miltä opetustilanne vaikuttaa lapsen asemasta katsoen.

Toinen eli maaliskuun kurssiviikonloppu startattiin aurinkoisessa säässä Raksilan uimahallissa. Aluksi käytiin läpi viime kerralla annettuja etätehtäviä, joita olivat uimaopettajan työhön tutustuminen sekä uimakoulun seuraaminen. Loppuilta kuluikin altaassa uinti­ ja kuljetustekniikoita kerraten. Lauantaina aamupäivällä kurssilla käytiin läpi uimaopettajalle tärkeitä aiheita eli ohjaamisen perusteita sekä uimaopetuksen etenemistä. Uimaopettaja, joka osaa kaiken muttei osaa jakaa tietojaan selkeästi ja oikeaoppisesti ei pysty siirtämään tietojaan ja taitojaan lapsiin. Opettajan tulee ymmärtää, että on erilaisia tapoja oppia ja opettaa. Lounastauon jälkeen koulutus jatkui altaassa ensiapuharjoituksilla sekä uimaopetuksen harjoittelemisella.

vedessäSunnuntaiaamuna vuorossa oli tavaroiden pakkaus, aamupala sekä lähtö vielä kerran uimahallille. Uimahallilla ensimmäisenä mentiin altaille, jossa aamupäivä kului erilaisia sukellus­ ja hengenpelastustestejä tehden. Kahden esineen hakeminen 4,5 metrin syvyydestä sekä uhrin kuljettaminen pelastusrenkaalla onnistui molemmilta ongelmitta. Sen jälkeen kävimme läpo uimakouluissa tarvittavia välineitä ja leikkejä. Lounastauon jälkeen kävimme yhteisesti läpi opittuja asioita teoriassa sekä saimme uudet etätehtävät. Jakson päätyttyä palasimme junalla tyytyväisinä Rovaniemelle. Viikonloppu oli erittäin opettavainen ja mukaan tarttui mm. paljon uusia ja hauskoja leikkejä!

Viimeinen viikonloppu alkoi huhtikuun alussa koeviikosta johtuen hiukan myöhästellen. Siitä huolimatta myös kurssiin kuuluva junior lifesaver-ohjaajaosuus saatiin kahlattua läpi, molempien suoritukset onnistuivat hyväksytysti ja kurssin lopussa odottikin todistus myös sen suorittamisesta.

b95af36b-750f-4097-81af-6b618ebe402dLauantai kului hauskoja opetusharjoituksia tehden, jossa kaikilla oli koko ajan naurussa pitelemistä. Siinä toden teolla huomasi kuinka aikuisilla on ainakin yhtä hauskaa leikkiessä samoja leikkejä, kuin lapsilla. Opetuksen lisäksi suoritettiin vielä uinti- ,elvetys-, kuljetus- ja vedestä pelastamisen testit. Päivän loppuun käytiin läpi vielä rantauimakoulun erityispiirteet. Sunnuntaina koitti jännitetty teoriakoe joka onnistue molemmilta aivan erinomaisesti! Näin kurssi saatiin päätökseen ja ennen kotimatkaa Aada ja Riikka saivat uimaopettajatodistukset käsiinsä!

Onnittelut Aadalle ja Riikalle! Uimaopettajakurssi on askel eteenpäin, seuraavaksi he voivat saada oman ryhmän ja saavat sitä kautta lisää kokemusta. Oppiminen on jatkuva prosessi, joten jatkokoulutukset ovat meillä koko ajan pohdinnassa uimaopettajien ja muiden valmentajien kanssa. Se on sellainen asia mihin meidän kannattaa sijoittaa joka vuosi. 

Teksti: Aada Ketola ja Riikka Putkivaara

Kommentit: Tomi Karppinen

todistuksettodistuksetkädessä