Uusia uimaopettajia

Uusia uimaopettajia

Uusia uimaopettajia

Rovaniemen Uimaseuralle on erittäin tärkeää, että meillä on koulutettuja ohjaajia jokaisella tasolla. Panostamme joka vuosi ohjaajien koulutukseen, ja huhtikuussa Jaakon, Pauliinan, Sarin ja Wiljamin uimakoulutiimin vahvistukseksi valmistui kaksi uunituoretta uimaopettajaa: Aada Ketola ja Riikka Putkivaara. Ennen koulutukseen valitsemista haluamme nähdä, että ehdokkaat ovat mm. luotettavia, opettamisesta kiinnostuneita ja oma-aloitteisia. Siksipä ensimmäinen askel ohjaajapolulla onkin apuopettajana toimiminen varsinaisen uimaopettajan apuna. Samalla sekä apuope että seura näkevät onko tehtävä sellainen että se kiinnostaa myös jatkossa ja kannattaako seuran satsata koulutukseen. Aada ja Riikka läpäisivät tämän testin kirkkaasti, joten pystyimme lähettämään heidät hyvillä mielin koulutettaviksi. Antaapa heidän kertoa itse kokemuksistaan:

kurssillaHelmikuussa kaksi seuramme apuopettajaa – Riikka ja Aada – lähtivät Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton kolme viikonloppua kestävälle uimaopettajakurssille Ouluun. Kurssi sisälsi oppeja niin uimaopetuksesta, vesipelastuksesta kuin ensiaputaidoistakin. Ensimmäisella kerralla helmikuun lopussa aiheina oli uinti- ja pelastustekniikat ensin teoriassa ja sitten käytännössä altaassa. Tieto hallin turvallisuus, hälytysjärjestelmät sekä viranomaismääräykset ovat myös uimaopettajan tietotaitoa. Sen jälkeen käytiin teoriassa läpi uinnin mekaniikkaa; molemmilta löytyy yli kuuden vuoden kokemus kilpauinnista, joten nämä asiat olivat tuttuja. Aiheena oli myös erilaiset opetustyylit, kuten esimerkiksi miltä opetustilanne vaikuttaa lapsen asemasta katsoen.

Toinen eli maaliskuun kurssiviikonloppu startattiin aurinkoisessa säässä Raksilan uimahallissa. Aluksi käytiin läpi viime kerralla annettuja etätehtäviä, joita olivat uimaopettajan työhön tutustuminen sekä uimakoulun seuraaminen. Loppuilta kuluikin altaassa uinti­ ja kuljetustekniikoita kerraten. Lauantaina aamupäivällä kurssilla käytiin läpi uimaopettajalle tärkeitä aiheita eli ohjaamisen perusteita sekä uimaopetuksen etenemistä. Uimaopettaja, joka osaa kaiken muttei osaa jakaa tietojaan selkeästi ja oikeaoppisesti ei pysty siirtämään tietojaan ja taitojaan lapsiin. Opettajan tulee ymmärtää, että on erilaisia tapoja oppia ja opettaa. Lounastauon jälkeen koulutus jatkui altaassa ensiapuharjoituksilla sekä uimaopetuksen harjoittelemisella.

vedessäSunnuntaiaamuna vuorossa oli tavaroiden pakkaus, aamupala sekä lähtö vielä kerran uimahallille. Uimahallilla ensimmäisenä mentiin altaille, jossa aamupäivä kului erilaisia sukellus­ ja hengenpelastustestejä tehden. Kahden esineen hakeminen 4,5 metrin syvyydestä sekä uhrin kuljettaminen pelastusrenkaalla onnistui molemmilta ongelmitta. Sen jälkeen kävimme läpo uimakouluissa tarvittavia välineitä ja leikkejä. Lounastauon jälkeen kävimme yhteisesti läpi opittuja asioita teoriassa sekä saimme uudet etätehtävät. Jakson päätyttyä palasimme junalla tyytyväisinä Rovaniemelle. Viikonloppu oli erittäin opettavainen ja mukaan tarttui mm. paljon uusia ja hauskoja leikkejä!

Viimeinen viikonloppu alkoi huhtikuun alussa koeviikosta johtuen hiukan myöhästellen. Siitä huolimatta myös kurssiin kuuluva junior lifesaver-ohjaajaosuus saatiin kahlattua läpi, molempien suoritukset onnistuivat hyväksytysti ja kurssin lopussa odottikin todistus myös sen suorittamisesta.

b95af36b-750f-4097-81af-6b618ebe402dLauantai kului hauskoja opetusharjoituksia tehden, jossa kaikilla oli koko ajan naurussa pitelemistä. Siinä toden teolla huomasi kuinka aikuisilla on ainakin yhtä hauskaa leikkiessä samoja leikkejä, kuin lapsilla. Opetuksen lisäksi suoritettiin vielä uinti- ,elvetys-, kuljetus- ja vedestä pelastamisen testit. Päivän loppuun käytiin läpi vielä rantauimakoulun erityispiirteet. Sunnuntaina koitti jännitetty teoriakoe joka onnistue molemmilta aivan erinomaisesti! Näin kurssi saatiin päätökseen ja ennen kotimatkaa Aada ja Riikka saivat uimaopettajatodistukset käsiinsä!

Onnittelut Aadalle ja Riikalle! Uimaopettajakurssi on askel eteenpäin, seuraavaksi he voivat saada oman ryhmän ja saavat sitä kautta lisää kokemusta. Oppiminen on jatkuva prosessi, joten jatkokoulutukset ovat meillä koko ajan pohdinnassa uimaopettajien ja muiden valmentajien kanssa. Se on sellainen asia mihin meidän kannattaa sijoittaa joka vuosi. 

Teksti: Aada Ketola ja Riikka Putkivaara

Kommentit: Tomi Karppinen

todistuksettodistuksetkädessä

Uusia uimaopettajia

Hengenpelastuksen SM-kilpailut ja leiri Helsingissä

Hengenpelastuksen SM-kilpailut ja leiri Helsingissä

Vesiliikuntakerhon kevään 2016 kausi huipentui Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton järjestämiin Hengenpelastuksen suomenmestaruusuinteihin. Kilpailujen yhteydessä järjestimme kilpailijoillemme samalla leirin. Kilpailut järjestettiin Helsingissä Mäkelänrinteen massiivisessa uintikeskuksessa.

13062733_10207450797881296_1061835696_o

Mäkelänrinteen uimahallia on vaikea kuvailla, jos paikan päällä ei ole päässyt koskaan käymään.

Rovaniemen uimaseurasta matkaan lähti pienten ryhmästä kolme lasta ja isompien ryhmästä kaksi ja sekä valmentaja: Veikka Hannula, Waltteri Aarto, Eeva Rinkinen, Santeri Sirkka, Aatos Kartimo ja Wiljam Leinonen. Kisaajien lisäksi matkaan lähti kaksi vanhempaa huoltajiksi. Kisoista lähdettiin hakemaan kokemuksia ja mukavaa leiriviikonloppua. Matkustus toteutettiin yöjunalla joten matkamme alkoi Rovaniemen rautatieasemalta.

Itse kilpailupaikalle pääsimme ensimmäisinä aikaisen junan saapumisajan ansiosta. Innokkaat RoiUS:laiset olivatkin oven takana vaatimassa sisäänpääsyä enne kuin halli oli vielä edes auki. Mäkelänrinteen uimahallia on vaikea kuvailla, jos paikan päällä ei ole päässyt koskaan käymään. Uimarit olivatkin suuren ällistyksen edessä, kun näkivät ison viidenkymmenen metrin altaan suurine katsomoineen ja hyppytorneineen ensimmäistä kertaa. Tyhjä allas aamutuimaan on vaikuttava näky.

13072157_10207450797841295_1664736296_oKilpailun päätuomari tokaisi jossain vaiheessa että meidän uimareiden suoritukset vaan paranevat mitä pitemmälle päästään. Tämä oli kyllä totta: lajit 50m nuken kuljetusta, 100m nuken kuljetusta räpylöillä, 100m nuken vetämistä pelastuspötkössä räpylöillä menivät kuin siivillä.

Itse kisat lähtivät mukavasti liikkeelle. Pisimpänä lajina oleva 200m esteuinti oli todellinen tulikaste joukkueellemme. Kaikki suoriutuivat siitä aivan loistavasti ja ylittivät itsensä huimasti. Tuntui että uimarit vain paransivat suorituksiaan lajien vaihtuessa. Kilpailun päätuomari tokaisi jossain vaiheessa että meidän uimareiden suoritukset vaan paranevat mitä pitemmälle päästään. Tämä oli kyllä totta: lajit 50m nuken kuljetusta, 100m nuken kuljetusta räpylöillä, 100m nuken vetämistä pelastuspötkössä räpylöillä menivät kuin siivillä. Yhdessä hujauksessa olimme uineet jo suurimman osan henkilökohtaisista lajeista.

Kisojen tunnelma oli omaa luokkaansa. Harvoin näkee sellaista fiilistä mitä saimme kokea mahtavassa Mäkelänrinteen uimahallissa. Kisajärjestäjät saivat järjestettyä mahtavat kilpailut ja kiitos siitä heille. Katsomo oli pullollaan katsojia jotka tsemppasivat kilpailijat ylittämään kerta toisensa jälkeen itsensä. Mutta mikä tärkeintä, hienointa koko reissussa oli se että kanssakilpailijat kannustivat toisiaan kaiken aikaa ja tämä tarttui meidänkin joukkueeseen. Ikinä ei ole näkynyt noin hienoa kaverin kannustamista kuin mitä nyt kilpailuissa teimme. Kaikki joukkueet kannustivat toisiaan ja tuli sellainen olo kuin olisimme kaikki yhdessä tekemässä jotain suurta.

Kilpailut venyivät lopulta todella pitkiksi ja iltajakso päästiin uimaan vasta 16.00. Illalla oli vuorossa viestit ja simuloitu hätätilanne. Viesteissä meidän joukkueemme antoi vielä kaikkensa viimeisissä uinti lajeissa. Joukkueemme ahersi ison urakan ja osalle uimareista kertyi kilpailu metrejä yli 650! Simuloidussa hätätilanteessa joukkueelle tehtiin tilanne jossa veden varassa oli pelastettavia henkilöitä ja joukkueen piti pelastaa uhrit oikeaoppisesti. Tämä laji vaati paljon joukkueelta ja suoriuduimme siitä hienosti. Parantamisen varaa jäi niin kuin aina, mutta kokemuksena laji oli vertaansa vailla.

Sunnuntain kisapäivän jälkeen vuorossa oli kerholaisten hengenpelastusleiri. Saimme kisajärjestäjilta luvan lainata kilpailuvälineitä ja pääsimme ensimmäistä kertaa harjoittelemaan monilla uusilla pelastusvälineillä. Harjoituksissa oli hyvä fiilis ja opimme paljon uutta. Videolta selviää paremmin mitä kaikkea harjoittelimme. Muutama kerholainen uskalsi myös sukeltaa hyppyaltaan 5m syvyyteen.

13106797_10207450797761293_1281364113_oSunnuntaina meillä oli myös oheistoimintaa. Linnanmäki oli juuri samana viikonloppuna avattu; sinnehän me tietenkin päädyimme. Siellä ylivoimaisesti paras juttu oli Sealife. Akvaariomaailma sai isommat ja pienemmät kerholaiset innostumaan toden teolla. Tarkkailimme lähietäisyydeltä, miten uinnin todelliset ammattilaiset hoitivat homman. Merihevoset, sammakot ja kilpikonnat uivat kuin logossamme konsanaan.

Viikonloppuun mahtui myös paljon muuta mitä tähän tai miljoonaankaan tekstiin ei mahtuisi.Toivottavasti video kertoo enemmän. Viikonloppuun kuului monia ruokailuja, keilausta, lisää ruokailuja ja pelailua Linnanmäellä.Tärkeintä oli että me menimme koko ajan yhtenä joukkueena kohti maalia, oli kyse sitten räntäsateesta tai esteuinnista. Mikä meistä jäi mieleen muille? Se, että meillä oli tsemppi päällä. Meidät palkittiinkin kilpailuissa tsemppijoukkueena!

13106790_10207450797681291_663833574_o

Kiitos kilpailijoillemme ja huoltajillemme ilman ketään teistä matka ei olisi ollut tällainen. Nyt palaamme altaalle hiomaan uusia kuvioita.

PS. Tarttui meille mukaan muutama henkilökohtainen aikuisten suomenmestaruusmitalikin – ensimmäiset aikuisten SM-mitalit Rovaniemen uimaseuralle! Yksi kulta ja kaksi pronssia! Tulokset löytyvät täältä.

Wiljam Leinonen
RoiUS Vesiliikuntakerhon valmentaja

Läpinäkyvyys ja tiedottaminen

Läpinäkyvyys ja tiedottaminen

Läpinäkyvyys ja tiedottaminen

Keskitymme tänä keväänä parantamaan tiedotustamme. Se on tärkeä osa seuran sisäistä toimintaa, koska sillä tavoin tavoitamme jäsenemme. Kun jäsen tietää mitä seurassa tapahtuu niin osallistumisprosenttimme kasvaa harjoituksissa kuin erilaisissa tapahtumissakin. Tiedottamisesta päästään asiaan jota meidän todellisuudessa pitäisi käsitellä eli läpinäkyvyyteen. Tiedottaminen on yksi tapa toteuttaa läpinäkyvyyttä, mutta on muitakin keinoja.

Vesiliikuntakerhon kausisuunnitelman pala. Keväällä olisi tarkoitus laittaa kaikki kerhon suunnitelmat vanhempien ja lasten tietoisuuteen.

Miksi urheiluseuroissa pitäisi olla läpinäkyvyyttä? Tähän löytyy monia tärkeitä syitä, jotka ovat ratkaisevia seuran arvojen ja tavotteiden takana. On tärkeää että uimarit tietävät mitä seurassa tapahtuu ja miksi asioita tehdään. Tämän takia on tärkeää jakaa uimareille tietoa heidän harjoittelustaan ja sen suunnittelusta. Uimarin pitäisi saada vaikuttaa oman harjoittelunsa suunnitteluprosessiin. Tämä vaikuttaminen parantaa uimarin itseohjautuvuutta ja lisäksi parantaa motivaatiota harjoittelemiseen.

On tärkeää että uimarit tietävät mitä seurassa tapahtuu ja miksi asioita tehdään. Tämän takia on tärkeää jakaa uimareille tietoa heidän harjoittelustaan ja sen suunnittelusta. Uimarin pitäisi saada vaikuttaa oman harjoittelunsa suunnitteluprosessiin. Tämä vaikuttaminen parantaa uimarin itseohjautuvuutta ja lisäksi parantaa motivaatiota harjoittelemiseen.

On tärkeää, että vanhemmat tietävät mitä seurassa tapahtuu sekä saavat tietoa lapsensa harrastuksesta. Lapsen liikkuminen tulisi olla vanhemmalle tärkeä asia, että lapsesta kasvaa terve aikuinen. Antamalla vanhemmalle tietoa oman lapsensa harjoittelusta seura voi saada vanhemman kiinnostumaan enemmän lapsensa liikkumisesta. Urheilemisen kannalta on välttämätöntä että lapsi saa taloudellista, psyykkista ja sosiaalista tukea vanhemmiltaan. Lapsi liikkuu usein monissa urheiluseuroissa ja paljon vapaa-ajallaan. Tämän liikuntakuorman seuranta lepää viime kädessä vanhempien kontolla; usein vanhemmat eivät kuitenkaan pääse näkemään mitä harjoituksissa tapahtuu. Tämän takia valmentajien jakaman tiedon merkitys korostuu. Oman osansa tuo keskustelu vanhempien kanssa lasten liikunnallisesta elämästä.
Harrastaminen maksaa aina jotain ja tähän on paljon helpompi vanhempien sitoutua kun he näkevät, että lapsi nauttii harrastuksesta ja he näkevät mihin rahat menevät. Seuran talous nojaa myös isolla osalla vapaaehtoistoimintaan. Erilaisiin talkoisiin ja vanhempainiltoihin on helpompi osallistua, kun vanhempi kokee itsekkin olevansa osa seuraa eikä vain laskujen maksaja.
Vanhemmat tukevat lastaan psyykkisesti monesti huomaamattaan. Vanhemman positiivinen suhtautuminen liikuntaan arjen keskellä pienillä teoilla kuten kyseleminen miten harjoitukset menivät, ruokkivat lapsen motivaatiota liikkumiseen. Vanhemmat rohkaisevat yrittämään ja lohduttavat epäonnistumisen sattuessa. Vanhempien tehtävänä on keskustella valmentajan kanssa, jos uimarilla ilmenee jotain liikuntaan liittyviä huolia tai murheita. Vanhemman rooli liikkumisen motivaation syntymiseen on kriittisen tärkeä. Vanhemman tulisi olla kiinnostunut lapsensa harrastuksesta, jotta lapsen motivaatio pysyisi kirkkaana.

Vanhemman rooli liikkumisen motivaation syntymiseen on kriittisen tärkeä. Vanhemman tulisi olla kiinnostunut lapsensa harrastuksesta, jotta lapsen motivaatio pysyisi kirkkaana.

On tärkeää, että seuran ulkopuoliset saavat tietoa seurasta ja sen toiminnasta. Yleisin syy, miksi seurat mainostavat toimintaansa on uusien harrastajien haaliminen. Sen ei kuitenkaan tulisi olla ainoa syy. Uinti on erityisasemassa muihin urheilulajeihin nähden: uimataito on kansalaistaito, joka pelastaa vuosittain henkiä. Tämän takia uimaseuran velvollisuuksiin kuuluu jakaa tietoa uinnista ja valistaa hengenpelastuksesta.
12047660_10207015481878668_695543582_nSeurat tarjoavat uimaopetustoimintaa jo tehokkaasti. Sen lisäksi sosiaalisessa mediassa voisi antaa vinkkejä miten itseohjautuvasti voisi oppia uimaan. Jokaisen suomalaisen velvollisuutena on auttaa hädässä olevaa. Tämän takia vedestä pelastautumistaitojen ja hengenpelastustaitojen opastaminen ja valistaminen on tärkeää.

Uinti on erityisasemassa muihin urheilulajeihin nähden. Uimataito on kansalaistaito, joka pelastaa vuosittain henkiä. Tämän takia uimaseuran velvollisuuksiin kuuluu jakaa tietoa uinnista ja valistaa hengenpelastuksesta.

Rovaniemen uimaseurassa pyrimme parantamaan kevään aikana tiedottamisemme lisäksi myös läpinäkyvyyttämme. Jotta jäsenemme pystyisivät nauttimaan mahdollisimman paljon toiminnastamme. He tietäisivät seurasta enemmän ja kokisivat että se on heidän seuransa. Pyrimme myös valistamaan suomalaisia vesiturvallisuudesta ja ennen kaikkea uimisen mukavuudesta. Miksei meidän seura voisi olla meidän kaikkien seura?
12835042_10207015482038672_24890419_n
Wiljam Leinonen
RoiUS vesiliikunnan vastaava
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton kouluttaja
Liikunnanohjaaja AMK

[/et_pb_text][/et_pb_column]

[/et_pb_row][/et_pb_section]

Vesiliikunnan ulkoliikuntapahtuma 30.1.2016

Vesiliikunnan ulkoliikuntapahtuma 30.1.2016

Vesiliikunnan ulkoliikuntapahtuma 30.1.2016

Kevään ensimmäinen vesiliikunnan ulkoliikuntapahtuma järjestettiin lauantaina 30.1 Ounaspaviljongin laavulla. Ohjelmassa oli hauskoja liikunnallisia rasteja, joissa perheet pääsivät yhdessä liikkumaan. Rasteille kuului hankijalkapalloa, ongelmanratkaisutehtäviä ja hippaleikkejä. Rastien jälkeen ohjelmaan kuului laavulla leirinuorinuotin äärellä makkaran paistoa. Iltapäivä kului mukavasti saimme paikalle yhteensä 24 innokasta liikkujaa. Meno oli mukava ja kaikki näyttivät nauttivan. Reilun puolen tunnin liikuntarastien aikana alkoi hiki lentää ja laavulle päästessä eväät maistuivat kaikille. Nuotion äärellä tunnelma oli lämmin.

Toivottavasti tulevaisuudessa saamme herätettyä vieläkin enemmän keskustelua. Kehitetään yhdessä seurasta meidän kaikkien näköinen

12636969_10206759408596996_1277931147_o

Tavoitteena oli, että lapset ja vanhemmat pääsisivät tutustumaan paremmin uimaopettajiinsa – leikkien tiimellyksessä saimmekin hauskoja hetkiä yhdessä. Leirinuotion äärellä pystyimme myös keskustelemaan uimakouluasioista, kaikkien mielipiteet olivat tervetulleita. Toivottavasti saamme herätettyä tulevaisuudessa vieläkin enemmän keskustelua. Kehitetään yhdessä seurasta meidän kaikkien näköinen.

Tärkeää on että informaatiomme pelaa molemmin puolin. Kun kaikille jäsenille ja ohjaajille on selkeää mitä tapahtuu ja miksi tapahtuu, ei synny väärinkäsityksiä. Tarkoituksenamme on myös saada uimarit ja vanhemmat kiinnostumaan seuran asioista, koska seura on teidänkin seuranne. Tärkeää on, että jäsenet kokevat saavansa vaikuttaa yhteisiin asioihin ja tätä haluamme tukea ohjaajien puolesta.

Tavoitteena oli myös saada perheet liikkumaan muullakin kuin uimakoulun aikana. Valistaa omatoimisen- ja hyötyliikunnan tärkeydestä. Näitä leikkejä ja pelejä voi nyt sitten harrastaa kotona kavereiden kanssa. Leikkien tarkoituksena oli kuormittaa kehoa ja mieltä monipuolisesti ja käyttää vähän eri lihaksia kuin uidessa.

Omatoimisen- ja hyötyliikunnan määrää ei voi kuitenkaan liikaa korostaa

12656450_10206759408636997_1834556430_oOn tärkeää lapsen terveen kasvun kannalta että hän liikkuu päivittäin. Urheiluseuroissa saadut liikkumismäärät eivät usein riitä kuin hyvään alkuun. Helposti luulee kun käy usein harjoituksissa, että liikuntamäärä riittää. Omatoimisen- ja hyötyliikunnan määrää ei voi kuitenkaan liikaa korostaa, koska urheilulajien lajiharjoitukset ovat usein lihasryhmiä yksipuolisesti kuormittavia. Tämän vastapainona kannattaa olla erilaisia lihasryhmiä kuormittavaa liikuntaa, jotta esimerkiksi lapselle kasvaa terve ryhti. Liian yksipuolinen liikunta altistaa urheiluvammoille ja tulevaisuudessa aikuisena erillaisille tuki- ja liikuntaelin sairauksiin.

Tästä kehittämisehdotuksena toiminnallemme tuleekin, että tulevaisuudessa tapahtumat pidettäisiin koko seuralle

Seuran yhteisen hengen luominen oli myös tärkeässä asemassa tapahtumassa: on tärkeää että jäsenet tuntevat kuulevansa joukkoon. Meilläkin on moneksi ryhmäksi levittäytynyt iso seura jonka muiden ryhmien jäseniä harvemmin näkee. Nyt oli hyvä hetki nähdä ja tutustua muihin seuran jäseniin. Tästä kehittämisehdotuksena toiminnallemme tuleekin, että tulevaisuudessa tapahtumat pidettäisiin koko seuralle.

Keväällä on tarkoitus vielä järjestää kaksi tapahtumaa 19.3 ja 23.4. Vielä emme tiedä mitä niissä tapahtumissa tehdään, mutta se selviää lähemmin. Joka tapauksessa yhtä hauskat tapahtumat on tulossa, siitä on takuu. Toivottavasti saamme sinne mahdollisimman monta liikkujaa paikalle nauttimaan seurahengestä.

Wiljam Leinonen

Vesiliikuntakerhosta

Vesiliikuntakerhosta

Vesiliikuntakerhosta

Vesiliikuntakerho aloitti toimintansa ensimmäistä kertaa syksyllä 2014. Suurena visionani oli yhdistää eri vesiliikunnan lajit yhden ryhmän toiminnan alle. Tarkoituksena oli tarjota kerholaisille uinnin tekniikkaa, uimahyppyjä, sukellusta, hengenpelastustaitojen oppimista ja erilaisia vesipallopelejä kuten uppopalloa ja vesipalloa. Vesiliikuntakerho on siis sekoitus uintiryhmää, uimakoulua, vesipallojoukkuetta, uppopallojoukkuetta, uimahyppyryhmää, junior hengenpelastus kerhoa ja sukellusryhmää. Tämä kaikki on yhdessä paketissa. Kuulostaa paljolta, mutta toisaalta se on mielestäni luonnollinen tapa toimia. Vesi on elementti, jossa voidaan mahdollistaa todella paljon muutakin hauskaa kuin vain yhtä lajia. Miksi ei siis hyödynnettäisi sen koko potentiaalia? Vaikeuksien kautta koen, että tällä hetkellä tämänsyksyinen toimintamme on alkanut muistuttaa lähemmin sitä mitä alunperin kaavailin. Harva tosin tietää, mitkä olivat perimmäiset syyt ryhmän perustamiselle.

Vesi on elementti, jossa voidaan tehdä todella paljon muutakin hauskaa kuin vain yhtä lajia. Miksi ei siis hyödynnettäisi sen koko potentiaalia?

12325773_10206387370016264_152438207_o

Opiskeluaikoinani oma valmennusfilosofiani alkoi kehittyä siihen suuntaan, että lasten liikunnan täytyy olla monipuolista ja mukavaa. Jos mietitään vaikkapa kilpauimaria, hänellä on usein hyvin pitkä ura takanaan. Pitkä ura takaa tulokset, koska uinti on laji, joka vaatii toistoja. Kuitenkin jos lasta aletaan uittamaan liian paljon liian nuorena, hänen motivaationsa saattaa lopahtaa. On aina niitä hulluja, (joihin kuulun itsekin) jotka tykkäävät yksinkertaisesta liikunnasta. Uidaan päästä päähän samaa allasta ja ”lasketaan kaakeleita” pohjassa. Kuitenkin uskon, että suurin osa lapsista, joilla on hyvä mielikuvitus ja tarve tehdä erilaisia asioita, eivät motivoidu tästä. Vieläkin tärkeämpää kuin minkään lajitaidon opettaminen, on intohimon löytäminen. Vasta intohimo mahdollistaa tarvittavat toistomäärät kun lapsi itse haluaa tehdä niitä. Meillä on aina kerhossa mukana kolmasosan tunnista kestävä tekniikkaosio: uimataito on kaiken vesiliikunnan perusta. Ei ole kovinkaan mielekästä pelata vesipalloa, jos ei pysy pinnalla.

12318062_10206387369976263_1505546924_o

Tärkeämpää kuin minkään lajitaidon opettaminen, on intohimon löytäminen. Intohimo mahdollistaa tarvittavat toistomäärät, kun lapsi itse haluaa tehdä niitä.

Monipuolisuus on tärkeä osa kaikkien kilpa- ja huippu-urheiljoiden nuoruutta. Tutkimukset ovat todistaneet, että huippu-urheilijat ovat harjoitelleet monipuolisesti erilaisia lajeja ja monipuolisesti lajin sisällä. Siirtovaikutus (taidon siirtyminen lajista toiseen) on vielä suurempi, kun lajit ovat lähellä toisiaan. Vesipallo ja uinti elävät käsi kädessä. Vesipallo kehittää kestävyyttä ja erilaisissa asennoissa uiminen parantaa kehonhallintaa tehokkaammin kuin mikään drilli (tekniikkasarja). Uimahypyt parantavat kehonhallintaa ja urheilija saa tärkeää keskivartalon voimaa. Sukellus parantaa tekniikkaa, koska veden alla liikkuessa on opittava virtaviivaisuuden säännöt tai eteneminen on mahdotonta. Kun siihen lisää vielä pallon niin täytyy olla todella taitava, että pärjää. Hengenpelastustaidot ovat jo itsessään yleishyödyllisiä mutta ne ovat myös yhdistelmä näitä kaikkia lajeja ja niistä tulee kaikkien niiden hyödyt. Nyt luettelin vain osan muiden lajien hyödyistä uimareille, vielä puuttuu hyödyt muihin lajeihin.

Minulta on kyselty paljon, onko vesiliikuntakerho harrastetoimintaa. Itse en näe, että lasten liikuntaa urheiluseuroissa voitaisiin jakaa harrastetoimintaan ja kilpa- ja huippu-urheiluun. Eroa ei ole. Lasten liikkuminen on tavoitteellista ja jokaisella on yksilölliset tavoitteet. Toinen haluaa käydä harjoituksissa enemmän kuin toinen. Joku haluaa käydä kilpailuissa ja haluaa olla tulevaisuudessa lajinsa huipulla. En näe mitään estettä, että samassa ryhmässä toinen lapsi tykkää käydä harjoituksissa ja hänen tavoitteensa on kehittyä. Ryhmässä sitoudutaan yhteisiin sovittuihin pelisääntöihin ja jokainen tekee omien yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Kun pelataan yhteisten sääntöjen mukaan, ei ole estettä, että tavoitteet ovat jokaisella erilaiset. Tavoitteet voivat myös ajan kanssa muuttua, motivaatiolle ja intohimolle pitää antaa oma-aikansa. Valintavaiheessa noin 16-vuotiaana urheilijat valitsevat sitten kilpa- ja huippu-urheilun tai harrasteliikunnan.

Lasten liikkuminen on tavoitteellista ja jokaisella on yksilölliset tavoitteet

Mitä näistä vesiliikuntakerholaisista sitten tulee, mitä vain. Koen, että olemme jonkunlainen perustaso kilpauinnille, vesipallonpelaajille, uppopalloilijoille, uimahyppääjille, sukeltajille ja hengenpelastajille. Jos tavoitteena on elinikäisen uimataidon hankkiminen, onnistuu se erittäin hyvin tässä ryhmässä. Meiltä voi ponnistaa mihin suuntaan tahansa oma intohimo vie. Jos ajatusta viedään eteenpäin, kokisin, että kaikkien 7-12 vuotiaiden kannattaisi olla samantyyppisessä ryhmässä. Meillä on tällä hetkellä kaksi harjoitusta viikossa; jos saisimme lisättyä harjoituskertoja, pystyisimme monikertaistamaan oppimiskokemuksemme ja uskon, että tällä päästäisiin jo pitkälle. Tärkeintä lasten liikunnassa on kuitenkin liikunnan ilon säilyttäminen.

12314996_10206387369936262_583055199_o

Meiltä voi ponnistaa mihin suuntaan tahansa oma intohimo vie!

 

12319764_10206392074213866_588282334_nWiljam Leinonen
ROIUS
Vesiliikuntakerhon valmentaja
Liikunnanohjaaja AMK