Jaakosta erityisuinnin opettaja

kesäkuu 1, 2016

Seuran koulutusprojekti jatkuu: Jaakko Hyvärinen kävi toukokuussa Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton kahden viikonlopun pituisen erityisuimaopettajakurssin Oulussa. Meille on aikaisemmin tullut jonkin verran kyselyitä erityisuinnista, ja nyt pystymme vastaamaan siihenkin. Jaakko kertoo itse enemmän kurssista:

Osallistuin toukokuussa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton järjestämälle erityisuimaopettajakoulutukseen. Koulutus kesti kaksi viikonloppua sisältäen sekä teoriaa että käytäntöä niin kurssilaisten kesken kuin demo-uimareiden kanssa.

Koulutuksen aikana nousi esiin paljon uusia asioita niin teoriaosuudesta kuin käytännön harjoitteista. Käytännön osuudessa ei kuitenkaan saatu paljon valmiita ohjeita, mikä palveli mielestäni oppimista oikein hyvin. Lisäksi saimme itse pohtia ja soveltaa vanhoja tietoja sekä opin paljon myös uutta asiaa käytännön harjoitusten kautta.

Käytännön osuuksissa keskityttiin mm. vedessä tehtäviin hengitysharjoituksiin sekä erilaisiin tapoihin avustaa uimaria ja niiden sovelluksiin. Uimarin avustamisessa on hyvä hyödyntää veden virtausta ja pyörteitä tarvittaessa sekä käyttämään näitä apuna. Erityisuinnissa tulisi huomioida erilaiset oppijat ja mahdolliset erityistarpeet. Erityisuinnissa huomio kiinnittyy uimarin yksilölliseen toimintakykyyn vedessä, uimarin lähtötasoon sekä vesiturvallisuuteen. Erityisuinnin tavoitteena onkin, että jokainen uimari löytäisi itselleen parhaiten soveltuvan tavan liikkua vedessä sekä mahdollisuuksien mukaan opetella eri uintilajeja.

Vesi tarjoaa ominaisuuksiensa ansiosta monipuolisen ja virikkeellisen harjoitteluympäristön. Vesi myös mahdollistaa monelle sellaisia liikkeitä ja toimintoja, jotka voivat olla kuivalla maalla haasteellisia suorittaa. Varsinaisten uintiliikkeiden harjoittelu on motorisesti vaativaa, koska se edellyttää liikkeiden rytmitystä ja eri lihasryhmien toiminnan yhteensovittamista tarkoituksenmukaisesti. Uinnin eri vaiheiden harjoitteleminen parantaa tuntemusta oman kehon asennosta ja liikkeistä, sillä uinti asennoissa uimari ei näe kehoaan, vaan joutuu hahmottamaan sekä kontrolloimaan liikkeitään ilman näköaistia. Uinti vaatii myös koordinaatiokykyä, keskittymistä sekä vedessä liikkuminen kehittää myös tasapainoa.

Kokonaisuudessaan koulutus oli antoisa tarjotessaan hieman erilaisen näkökulman uinninopetukseen sekä toteutukseen, toki eri menetelmien tarkoituksenmukaisuuteen ja toteutukseen tulee harjaantua. Erityisuinnin toteuttaminen vaatii siis tietoa ja taitoa, mutta niiden ei tule antaa muodostua esteeksi sen toteuttamiselle. Parhaat ja toimivimmat tavat löytyvät kokeilemalla.

Jaakko Hyvärinen